Heinäkuu on purjelautailupiireiissä perinteisesti rauhoitettu leppoiseen kesäiseen surffailuun kevyissä tuulissa. Tämän viikon maanantai oli poikkeus. Kovaa tuulta (16-18 m/s) ja Suomen olosuhteissa isoa aaltoa (korkeimmillaan noin 2 metriä) ns "Poliisin lahdella." Nimi muuten tulee rannalla aikoinaan sijainneesta poliisiasemasta, jonka rantaa surffarit käyttivät 80-luvulla lähtöpaikkana nykyisen aallonmurtajan vierustan sijaan.

Ensimmäisiä viestejä rannasta tuli jo klo 4.30, kun innokkaimmat vesille menijät olivat jo tiirailemassa tilanteen kehittymistä. Seitsemän jälkeen aalto oli jo noussut hyvin, ja tuuli oli etelän ja lounaan välissä. Eli juuri siellä, missä pitääkin. Siinä se päivän aikana pysyttelikin hieman välillä laskien, ja välillä enemmän lounaaseen ( 210 astetta) kääntyen. Päivä oli harvinainen myös siksi, että yleensä kovan tuulen jaksot kestävät korkeintaan muutaman tunnin, mutta tänä päivänä surffattiin pienillä purjeilla 3,3-4,2 m2 ja laudoilla koko päivän aamusta iltaan. Tuuli oli hieman puuskainen ja repivä, joka saattaa johtua kesäajan suhteellisen lämpimästä ilmamassasta. Illalla tuuli kääntyi takaisin etelän puolelle, ja tarjosi Suomessa harvinaisia side-shore olosuhteita, joissa aalto tulee suoraan mereltä (lännnestä) ja tuuli sivusuunnassa (tänään etelästä) aaltoihin nähden. Tämä kombinaatio tekee aallon ajamisesta nautinnollisempaa, kun purjeen kulma on helpompi sovittaa tuulen suuntaan ja aallon muoto pysyy parempana.

Surffaajia oli tullut ympäri Suomen. Pääkaupunkiseutulaiset ja Turkulaiset ovat yleensä Pollarin vakiovieraita, ja heitä oli enemmistö vesillä käyneistä. Kaukaisimmat vieraat tulivat Kokkolasta ja Porvoosta. Myös ManseSurf oli hyvin edustettuna. Laskeskelin ainakin viisi tamperelaista vesillä. Markus pääsi hyvin sinuiksi kamojen ja olosuhteiden kanssa, Tomi käytti elämässään ensimmäistä kertaa 4,2 neliön purjetta. Samuli, Pekka, ja Stefan vetelivät mukavia aaltosiivuja tutulla lahdella.

Toivottavasti näitä kelejä tulee lisää. Näissä olosuhteissa kaikkien taidot kehittyvät, ja kesymmät kelit tuntuvat niin paljon helpommilta.

Teksti: Samuli Hämäläinen, Kuvat: Markus Boman